DOGS HISTORIIKKI

Korkeakoulujenkkifutis saapui Vaasaan Turusta, jossa vuonna 2010 pelattiin Campus Bowl Turun AMK ja Åbo Akademin välillä. Jo samana keväänä eräs Adatemin puuhamiehistä alkoi luoda UIFL:ää eli University Indoor Football Leaguea, josta oli tarkoitus tehdä Pohjoismainen yliopistosarja.

Vaasa oli heti ensimmäisessä laajennuksessa mukana, kun Vaasan amerikkalaisen jalkapallon Grand Old Man Raine Vasanoja sekä yliopistolla opiskeleva Erik Forsman aloittivat hankkeen Vaasan yliopiston joukkueesta. Alun perin tarkoituksena oli muodostaa pelkästään yliopiston opiskelijoista koostuva joukkue ja kannustaa muita vaasalaisia korkeakouluja perustamaan omansa. Kävi kuitenkin nopeasti ilmi, ettei muilla korkeakouluilla ollut pelaaja-, eikä varsinkaan valmentajaresursseja lähteä vetämään jenkkifutisjoukkueita, jolloin alkoi syntyä ajatus yhdestä kaikki vaasalaiset korkeakoulut käsittävästä joukkueesta. Hankenin Jukka-Pekka Poutasen ja AMK:n Pekka Rantalan tullessa mukaan päätös vahvistui ja pelkästä yliopistojoukkueen ajatuksesta luovuttiin.

Pelaajien rekrytointi suoritettiin syyskuun alussa kahdessa päivässä yliopistolla massaluentojen jälkeen. Opiskelijoilta löytyi mielenkiintoa ja rekryn jälkeen Dogsien sähköpostilistalle tuli yli 60 pelaajaa. Ensimmäisessä treenissä pelaajille opetettiin perusasioita kahdella eri rastilla, jotka sisälsivät niin pallon kantoa kuin sen kiinniottoa. Pieni tila aiheutti ongelmia ja yli 50 uuden pelaajan neuvominen ei ollut alussa mitenkään helppo tehtävä. Harjoitusten edetessä alkoivat jyvät erottua akanoista, ja pelaajarinki laski pariinkymmeneen samalla muodostaen Dogsin rosterin perustan.

Itse joukkueella ei kuitenkaan vielä ollut nimeä ja treenien jälkeisessä breikkissä huudeltiin kaikkea aina Vaasan ja teamin väliltä, kunnes eräiden treenien jälkeen Vasanoja piti motivoivan puheen jenkkifutareiden tarpeesta olla nälkäisiä menestykselle, kuten koirien. Puheen jälkeen onkin sitten aina breikattu Dogsilla.

Keväällä 2011 UIFL, jossa Dogsinkin oli tarkoitus pelata, hajosi jättäen Suomeen viisi joukkuetta ja Ruotsiin kaksi. Samaan aikaan myös Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry (SAJL) alkoi ymmärtää yliopistojenkkifutiksen mahdollisen potentiaalin ja osoitti tukea mm. lähettämällä Vaasaan varusteita pelaajille. Kevään mittaisten Yhteistyöneuvotteluiden jälkeen suomalaiset joukkueet liittyivät Suomen kattolajiliittoon SAJL:än laittaen ainakin toistaiseksi tauolle Pohjoismaiden väliset sarjat.

Dogsien ensimmäinen harjoitusottelu pelattiin tammikuussa 2011 Vaasan Vikingssia vastaan ja ensimmäisessä virallisessa ottelussa Dogs kohtasi Jyväskylä Renegadesin, joka ei ollut hävinnyt aiemmin yhtään otteluaan. Dogsit olivat kuitenkin valmistautuneet huolella ja dominoivatkin läpi ottelun aiheuttaen Jyväskylälle sen historian ensimmäisen tappion luvuin 32-8. Ottelun jälkeen jyväskyläläiset kantoivat haavoittuneensa autoihinsa ja lähtivät mieli maassa kotiin. Samalla kun Dogsit valmistautuivat voitokkaisiin Home coming –bileisiin ravintola Leipätehtaassa, johon oli varattu kymmenkunta ylimääräistä työntekijää varmistamaan, ettei yksikään Dogsi kärsi nestehukasta. Illan aikana, niin asiakkaat kuin henkilökuntakin kyselivät: ”Who let the Dogs out?”, ja myös yöelämässä maine oli perustettu.

Syksyllä 2011 rekrytoinnin vähyys tuntui myös kauden pelaajamäärässä, sekä muutaman vaihto-opiskelun ja ulkomailla tehtävän työharjoittelun merkitys jo hieman pieneksi käyneessä pelaajarungossa oli suuri. Joulukuussa tehtiinkin suunnitelma ry:n perustamisesta ja hallituksen luomisesta selkeine vastuualueineen, pelaajien tason nostamisesta ja rekrytoinnista, jotka otetaan käyttöön syksyllä 2012. Kevään 2011 neljän hävityn ottelun jälkeen voidaankin todeta, että myös yliopistojenkkifutiksen taso on nousemassa ja mukana pysyekseen vaatii jo suunnitelmallista toimintaa.